Teemu Lahtinen Uudessa Suomessa Suomalainen Suomi eurooppalaisessa Euroopassa

Kaikki blogit puheenaiheesta maatalous

Vaatimus maatalouspolitiikan erottamisesta kansalliseksi on haaveilua

Jussi Halla-aho vaati Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa 17.5. EU:n maatalouspolitiikan erottamisesta kokonaan kansalliseksi. Samaa on vaatinut Kokoomuksen eurovaaliehdokas Aura Salla. Ajatus maatalouspolitiikan kansallistamisesta kuulostaa houkuttelevalta – poikkeavathan Suomen pohjoiset tuotanto-olosuhteet niin paljon muusta Euroopasta. Kyse on kuitenkin ihmisten johdattelusta harhaan.

Suomalaisille jatkossakin maitoa ja bensaa!

Sitra julkaisi tänään laskelmansa Suomen ilmastotavoitteisiin liittyen. Kuten artikkelissa sanotaan, yksikään taho ei ole aikaisemmin vaatinut suomalaisilta vastaavan suuruisia ja nopeita tekoja ilmaston eteen. Tämä osoittaakin sen, että suomalaisia syyllistävä ilmastopolitiikka on mennyt aivan liian pitkälle.

Maatalous ja aluekehitys eivät saa mennä lahtipenkkiin EU:ssa!

Perussuomalaisten ja kristillisten linjaukset leikata EU-budjettia vaarantavat harvaan asuttujen  Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnille tärkeät aluekehitysvarat sekä maatalouden tulevaisuuden. 

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on vaatinut, että koheesiotukia tulee leikata EU:n seuraavalla rahoituskaudella. Olen tästä täysin eri mieltä, sillä EU:n aluepolitiikka on koko EU-jäsenyyden ajan ollut ratkaisevan tärkeää Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnille niiden kehittämisessä. Sama koskee Keski-Pohjanmaata sekä osaa Keski-Suomea.

EU-maatalousministerien kokous Jyväskylään

Suomen puolivuotinen EU-puheenjohtajuuskausi alkaa 1. heinäkuuta. Suomi on päättänyt keskittää kaikki EU-kokoukset Helsinkiin, joten muualla kuin pääkaupungissa EU-puheenjohtajuudesta ei näe kuin uutisissa.

Kaikkien EU-kokousten keskittäminen Helsinkiin oli virhe. EU pysyy kansalaisten silmissä etäisenä herrojen harrastuksena, vaikka Suomen puolivuotinen EU-puheenjohtajuus olisi oiva tilaisuus tuoda unionia lähemmäs kansalaisia. Onneksi virheen voi vielä korjata.

Energiapaju Ruotsissa ja Suomessa

Ennen 1995 alkanutta EU-kauttamme maataloutemme oli tuskallisessa ylituotannossa. Muistamme esimerkiksi käsitteen voivuori. Vielä 1990-luvun alussa etsimme pelloillemme viljelyn vaihtoehtoja. Siinä oli mukana käsite non food tuotanto. Aiheesta järjestettiin Seinäjoella 15.-16.10.1991 kaksipäiväinen seminaari "Non food -tuotanto ja muuttuva maatalous". Sain kutsun Joensuun yliopistoon tulla pitämään Seinäjoen tilaisuudessa esitelmän allaolevasta aiheesta:

*****

ENERGIAPAJU RUOTSISSA JA SUOMESSA

Eurovaalien asialistalla Keskustalla on eniten puolustettavaa

Eduskuntavaalit on käy­ty ja lop­pu­tu­los on sel­vä. Kes­kus­ta kär­si puolueista suurimman tap­pi­on, vaikka hallituksessa saatiin merkittäviä tuloksia aikaan. Nyt tu­los on ana­ly­soi­ta­va ja men­tä­vä eteen­päin sii­tä op­pien.

Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ja eurovaalien kynnyksellä on puhuttava EU:n päätöksenteon asialistasta ja puolueiden tavoitteista siinä. Mistä EU-päättää seuraavan vuoden aikana?

Pellon hiilensidonta poliitikkojen puheissa- vähän villoja

Poliitikot keksivät vaalitenteissä yhä uudelleen samoja uusia ideoita. Metsien hiilensidonnan on jo vakavastiotettavien poliitikkojenkin puheissa todettu olevan yhteydessä metsän kasvuun. Mitä paremmin metsä kasvaa, sitä enemmän hiiltä sidotaan. Vanhaksi päässyt metsä muuttuu hiilen lähteeksi. 

Eduskuntavaaleissa ratkaistaan Suomen maaseudun ja EU-politiikan suunta

 

Suomessa on käynnissä erittäin nopea ja voimakas keskittymiskehitys. Sen jäljet ovat raakoja. Ihmiset eriarvoistuvat. Maakunnat eriarvoistuvat. Maakuntien sisällä tapahtuu eriarvoistumista. Lähes kaikki 50 seutukaupunkiakin taantuu.

 

Kehitysaluepolitiikka  aloitettiin 1960-luvulla. Se oli vahvimmillaan 1970- ja 80-luvuilla. Presidentti Urho Kekkonen oli sen takuumies. Hän piti alkiolaisen Keskustan hallituksessa. Keskusta oli tuolloin vielä maaseudun väestöön nojaava kansanliike, joka huolehti äänestäjistään.  Nyt on toisin. 

 

Löysien puheiden on loputtava

Eduskuntavaalien alla käytävässä ilmastokeskustelussa suomalaisen kestävän metsänhoidon ohella myös maidon- ja lihantuotanto on joutunut kritisoijien hampaisiin. Viimeksi näin tapahtui viikonloppuna, kun SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne väläytti suomalaisen lihan lisäksi maitoa verolle.

Maksetaan maanviljelijöille tuotantomäärän sijaan ilmastonmuutoksen torjumisesta

Globaalissa etelässä ilmastonmuutos on jo muuttanut elinolosuhteita dramaattisesti. Muutoksia on kuitenkin nähtävissä myös meillä ja erityishuomiota kaipaavat muutokset maataloudessa. Siellä, missä ollaan eniten tekemisissä vuodenaikojen vaihtumisen, sään, maan eliöstön ja kasvien biologian kanssa. Ilmastonmuutos asettaa kotimaiselle ruuantuotannolle monimutkaisen haasteen, mutta reaktiovaihtoehtoja on vain kaksi: seurata muutosta perästä ja sopeutua vasta pakon edessä, tai muuttaa koko maataloutta ministeriön linjauksista tilatasolle saakka etulinjassa.

Toimituksen poiminnat

Sivut

Julkaise syötteitä