Teemu Lahtinen Uudessa Suomessa Suomalainen Suomi eurooppalaisessa Euroopassa

Äänioikeuden laajentaminen

HS uutisoi oikeusministeriön selvittävän 16-vuotiaiden äänioikeutta, mutta vain kunnallisvaaleissa. Koska olen kirjoittanut Äänioikeusikärajasta vajaa puolitoista vuotta sitten, tyydyn lainaamaan kirjoituksesta merkittävän osan. Täydennän sitä vain käsittelemällä äänestysaktiivisuuden laskua pelkäävän argumentin.

Eräs äänioikeusikärajan laskua vastustavista argumenteista on se, että uusien vaaleihin laiskasti osallistuvien ikäluokkien mukaan laskeminen vaikuttaisi suoraan yleiseen äänestysaktiivisuuteen, eli niin sanottu äänestysprosentti laskisi. Varmasti se laskeekin vähän, mutta kyse on vain suhteellisesta osuudesta. Tosiasiallisesti yhteisön päätöksentekoon osallistuvien luonnollisten henkilöiden määrä lisääntyy absoluuttisesti, mitä taas ei voida pitää huonona asiana lainkaan. Vaikka yksikään uuden äänioikeuden saavista ei äänestäisi, on vaikutus pieni:

Viimeksi toimitetuissa valtakunnallisissa vaaleissa, eurovaaleissa äänioikeutettuja oli 4 332 457 henkeä, johon 16 ja 17 vuotta täyttäneet lisättynä olisi äänioikeutettuja noin 4 390 000, ikäluokan ollessa noin 60 000 henkeä.

Tähän katkelma aiemmin kirjoittamastani:
Minä kannatan äänioikeusikärajan laskua.

Siitä lähtien kun olen ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, olen sitä kannattanut eikä vielä ole tullut vastaan argumenttia, joka antaisi aiheen muuttaa vakaumusta. Nyt asiaa on esitetty, koska ajatellaan että ennen opiskeluja ja vieraalle paikkakunnalle muuttoa voidaan saada nuoret kiinnostumaan yhteisiin asioihin vaikuttamisesta.

Yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden tulee kuulua lähtökohtaisesti jokaiselle. On kuitenkin perusteltua rajoittaa jossain määrin äänioikeuden ikärajaa. Kysymys ei siis koske periaatetta millään tasolla, vaan ainaostaan siitä, missä kohtaa on oikea raja. Nykyinen raja ei ole mikään ikuinen ja universaali. Suomen kansanvallan historiassa äänioikeusikärajaa on laskettu monta kertaa: Ensin se oli ennen vaalivuoden alkua 24 vuotta täyttäneillä, sitten 21 vuotta täyttäneillä ja sen jälkeen 18 vuotta ennen vaalivuoden alkua täyttäneillä. Uusin muutos laski ikäraja atasan 18 vuoteen siten, että täyttää piti viimeistään varsinaisena vaalipäivänä. On looginen jatkumo edelleen laskea ikärajaa kohti oikeaa.

Oikea ikäraja on lopulta mielivaltainen, oli se sitten 24, 21, 18, 16 tai 15. Muita ikärajoja vahvemassa asemassa ovat sellaiset, joissa henkilökohtainen valta ja vastuu kasvaa. Tällaisia ovat erityisesti iät 18 ja 15. Edellisessä kohdassa henkilöstä tulee täysi-ikäinen ja saa muutamia poikkeuksia lukuunottamatta täydet kansalaisoikeudet. Täyttäessään 15 henkilö voi solmia työsopimuksen ja vastata rikosoikeudellisessa mielessä. Lisäksi hänellä on valta päättää itse hankkimastaan omaisuudestaan. Työpalkastaan 15-vuotiaskin osallistuu yhteiskunnan rahoittamiseen. Lisäksi hän voi kuulua puoleeseen, perustaa yhdistyksen ja kuulua yhdistyksen hallitukseen.

On kuitenkin esitetty ikärajaksi 16 vuotta ja mielestäni se on parempi kuin 18. Siksi kannatan sitä.

Joskus vasta-argumenttina esitetään että ”jos ei ole täysi-ikäinen päättään omista asioistaan, niin miksi saisi päättää muiden asioista”, mutta tällöin unohdetaan ettei puhe ole vaalioikeudesta, vaan äänioikeudesta. Jos äänioikeuden ikärajaa alsketaankin, ei päättävään julkiseen elimeen edelleenkään voi valita kuin täysi-ikäistä. Nuorille annetaan kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa. Äänestäjäjoukkona kaksi ikäluokkaa ei ole niin merkittävä, että se radikaalisti muuttaisi päätöselinten kokoonpanoa.

Myös argumentti ”nuoret eivät ole kypsiä vastuulliseen päätöksentekoon” on usein kuultu, mutta ei sinälään pätevä. On nuoria, jotka ovat vastuullisia ja nuoria jotka eivät ole. Ihan yhtälailla on täysi-ikäisiä jotka ovat vastuullisia ja niitä jotka eivät ole. En välttämättä panisi vastaan, jos iästä riippuamatta vaalioikeudelle asetettaisiin jonkinlaisia kriteereitä, joilla vaalioikeus ansaitaan.

Yksi argumentti ansaitsee erityishuomion. Joskus kysytään, että ”miksi juuri/vain kunnalisvaaleissa, miksi ei saman tien kaikissa vaaleissa” ja se on aiheellinen kysymys. Se ei kuitenkaan todellisuudessa ola vasta-argumentti, vaikka sitä sellaisena käytetäänkin, vaan itse asiassa radikaalimman laskemisen kannatusta implikoiva. Voisin itsekin kysyä saman, miksei muissakin vaaleissa?
Siinä olennaisimmat lainaukset. Koko kirjoituksen voi lukea toisesta ylläolevasta linkistä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Paavo (nimimerkki)

Itsekin puollan äänioikeuden ikärajan laskemista kuuteentoista.

Saisivat nuoret konkreettisesti vaikuttaa esim. Kouluruoan/opiskelun määrärahoihin.

On naurettavaa että kouluruokaa tehdään tyyliin euro per oppilas aikuisten käyttäessä työruokailuun vajaa kympin.

Sitten ihmetellään että nuoriso lihoo kun käydään "mäkkäreissä". Ruokailutottumukset opitaan nuorena. Iso lasku tulevaisuuteen..

Syö itse sitä "tillilihaa" ja näkkileipää joka päivä..

Käyttäjän kyrohonka kuva
Santeri Kyröhonka

Itse vastustan tuota laskua. En usko, että se lisäisi kovin paljon nuorten äänestämistä. Miksi 16-vuotiaana äänestäminen kiinnostaisi yhtään enempää kuin äänestäminen 18 vuotiaana?

Uskon, että esim. netti-äänestyksen mahdollistaminen saisi useamman nuoren äänestämään kuin ikärajan lasku. Tässä voitaisiin ottaa oppia Virosta.

Ikäraja on tosiaan aina jokin hihasta vedetty numeerinen arvo, mutta omasta mielestäni 18 sopii hyvin. Silloinhan saa muutenkin aikuisen "oikeudet", saa ostaa alkoholia ja tupakkaa, ajokortin ja oikeuden tilata itselleen Aku Ankka.

Tapio O. Neva (nimimerkki)

En tiedä, onko kukaan osallistunut kouluneuvoston tai ylippilaskuntien vaaleihin, mutta toteaisin, että kun kunnallisvaalien vaalikausi on neljä vuotta, olisi hyvä, että peruskoulun päättänee yli 15-vuotiaat voisivat äänestää entisiä 18-vuotta täyttäneitä ylempien luokkien tovereitaan.

Erityisen tärkeää olisi se, että ammattikorkeakouluihin tulisi jonkinlaista ylioppilaskuntamaista politiikkaa ja että ammattikorkeakoulujen oppilaat suuntautusivat 2012 kunnallisvaaleihin.

Se, että on 16-vuotias tai 17-vuotias ja alaikäinen, on tietenkin kauneusvirhe siksi, että ikään kuin ei ole vaalikelpoinen, vaikka on äänioikeutettu.

Muistan kuitenkin, että joskus Suomessa on ollut jopa 17-vuotias joukkueenjohtajavänrikki, joka meni aikaisin armeijaan.

Minusta tämä 16-vuotiaiden ja 17-vuotiaiden kauneusvirhe pitäisi sietää myöntämällä heille äänoikeus, jotta saataisiin enemmän puoliksi päteviä kunnanvaltuustoehdokkaita ikäluokissa 18-vuotiaat ja 19-vuotiaat vuoden 2012 kunnallisvaaleihin.

Jukka Turunen (nimimerkki)

Toistan Santeri Kyröhongan blogin kommenteissa esittämäni väitteen, eli kunhan Tuija Braxille selviää oikein virallisesti persujen suuri suosio 16-18 -vuotiaiden keskuudessa, niin kokeilu perutaan.

Käyttäjän teemulahtinen kuva
Teemu Lahtinen

Minä sain ensimmäisen ajokorttini 15-vuotiaana. Myös kuka tahansa 15-vuotias hallitsee omaa omaisuuttaan, joten voi myös tilata Aku Ankan.

Nettiäänestämisen mahdollistaminen varmasti lisäisi äänestämistä kaikissa ikäryhmissä.

Käyttäjän teemulahtinen kuva
Teemu Lahtinen

Jukan tavoin luulen, että homma vesitetään puoluepoliittisista syistä.

Käyttäjän kyrohonka kuva
Santeri Kyröhonka

Teemu Lahtinen (#5), näköjään tilaus onnistuu verkosta, mikäli maksaa tilauksen heti. Mutta alle 18 vuotias ei saa tilata Aku Ankkaa, tai mitään muutakaan niin, että lasku tulee perässä. Tämä katsotaan velaksi ostamiseksi, ja se ei ole sallittua alla 18-vuotiaille.

Vanha demari (nimimerkki)

"5 Minä sain ensimmäisen ajokorttini 15-vuotiaana. Myös kuka tahansa 15-vuotias hallitsee omaa omaisuuttaan, joten voi myös tilata Aku Ankan"

Pieni täsmennys. Tämä koskee vain 15-vuotiaana ansaittuja työansioita. Jos nuorella on vaikkapa vanhemmastaan saamiaan henkivakuutusrahoja, hänellä ei ole oikeutta päättää niiden käytöstä. Hänen edunvalvojansa (useimmiten isä tai äiti) joutuu tilittämään varojen käyttöä maistraatille.

Jos tilaa Aku Ankan, pitää olla edunvalvojan lupa, koska kyseessä on tilausmaksun muodossa tapahtuva velkaantuminen.

Mitä itse asiaan tulee, niin vastustan ikärajan alentamista. Kunnioitan kuitenkin johdonmukaisuuttasi ja demokraattisuuttasi. Et pelkää, että nuorten äänet menevät vihreille?

Käyttäjän teemulahtinen kuva
Teemu Lahtinen

Vanhalta demarilta oiva täsmennys, omalla omaisuudella tarkoitetaan juurikin itse ansaittua, joskin se voi olla muutenkin kuin työllä ansaittua.

Vihreät ovat varmasti yksi voittava taho asiassa, mutta en osaa harmistua siitä.

Jukka-Pekka Vasara

Aika hyvä ehdotus, nettiäänestys olisi mielestäni vieläkin parempi.

Silinteri (nimimerkki)

Äänestysikärajan lasku olisi jo niin naurettavan absurdia ettei se tule kysymykseenkään. Kirkkovaaleissa ehkä, jos kirkko niin haluaa, mutta ei kunnallis- tai kansallispolitiikassa. Niin kauan kuin Suomessa 17v364p-ikäinen rikkoo lakia polttamalla tähtisädetikkua ei kannata haaveilla äänestysikärajan laskusta.

Onevote (nimimerkki)

Ei parane tilanne Suomessa äänestysikäisiä lisäämällä!

Äänestyskelpoisia sen sijaan tarvitaan.

Eikös tuo Aku Ankka olekin jokaisessa vaalissa äänikuningas? Todistanee jotain.

Jouni Snellman (nimimerkki)

Nettiäänestys ei ole turvallinen ja siksi kuolleena syntynyt ajatus.

Toimituksen poiminnat

Sivut