Teemu Lahtinen Uudessa Suomessa Suomalainen Suomi eurooppalaisessa Euroopassa

Talouskasvatusta peruskouluun

Olemme saaneet lukea koskettavia tarinoita nuorten kasvavista ongelmista oman taloutensa hallinnassa. Pikavipit, kännykkälaskut, pyramidihuijaukset ja varojensa yli eläminen ovat suistaneet monen nuoren elämän sivuraiteelle. Peruskoulun tehtävänä on antaa kullekin yksilölle riittävät tiedolliset ja taidolliset eväät elämään. Viimeaikaisten uutisten valossa tässä tehtävässä ei ole täysin onnistuttu. Onkin siis aika ottaa talouskasvatus esille peruskouluissa.

Tältä osin opetussuunnitelmaa voidaan muuttaa kunnan päätöksellä. Nykyisin Espoossa taloudellista kasvatusta annetaan osana yhteiskuntaoppia, mutta näkökulma on kapea ja ajankäyttö vähäistä jo ennestään pienen tuntijaon oppiaineen sisällä. Historia ja yhteiskuntaoppi muodostavat yhteensä 4,5 % peruskoululaisen oppitunneista ja lopulta talousasioille ei jää tuntia tai kahta enempää aikaa. Uskonnollekin on enemmän tunteja. (1)

Seuraukset näkyvät otsikoissa. Oman talouden ylläpitäminen on osa koko elämän hallintaa. Hiljattain erään ihmisen henkilökohtaisen talouden romahtaminen johti kokonaisen marketin sulkemiseen neljäksi päiväksi ja vaikeutti siten satojen ellei tuhansien ihmisten arkea. (2)

Kunnallispoliittiseen linjaani kuuluu talouskasvatuksen tuominen peruskouluun. Tarvittavat lisävoimavarat siirtäisin uskonnon opetuksesta. Opetuksessa käytäisiin läpi yksityisen taloudenpidon periaatteita, kuluttajasuojaa, maksuhäiriöiden hallintaa ja kuluttajana vaikuttamista, kuten yhteiskuntaopissa nykyäänkin, mutta perusteellisemmin. Lisäksi Hämeenlinnan esimerkin mukaisesti käytäisiin läpi säästämis- ja sijoitusasioita, elämän ja investointien rahoittamista, työ- ja elinkeinoasioita. Yksilön taloudenpidon hallinta antaa pohjaa tarkastella myös kansantaloutta ja talouspolitiikkaa ja näiden vaikutusta kunkin elämään. Nämäkin aiheet ovat teemana osana nykyistä yhteiskuntaoppia, mutta tarvitsevat lisäresursseja.

En ole yksin asialla. Työ- ja elinkeinoministeriö on patistellut kuntia opastamaan nuoria yläkouluissa järkevään rahankäyttöön ja Hämeenlinnassa aloitetaan systemaattinen taloudellisuuskasvatus lukioissa ja yläkouluissa ensi vuonna. Hämeenlinna perehdyttää oppilaita muun muassa oman rahan käyttöön, sijoittamiseen, opiskelun rahoittamiseen, yrittämiseen ammattina sekä työnhakuun. Facebookiin perustamaani Talouskasvatus peruskouluun-ryhmään kuuluu yli 120 jäsentä. Facebook-käyttäjänä olet puoluekannasta riippumatta tervetullut mukaan avoimeen ryhmään. Myös Finanssialan Keskusliitto on useaan otteeseen esittänyt talouskasvatusta osaksi perusopetusta.

Vaikuta ongelmaan, sillä sinulla on mahdollisuus.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

PK (nimimerkki)

Myös yleistä kriittistä tiedon arviointia olis hyvä opettaa. Monelle peruskoululaiselle jää täysin tuntemattomaksi sellainen asia, kuin tieteellinen metodi. Tuloksena, että opettajatkin suunnittelevat elämäänsä tähtkarttojen, homeopaattihoitojen ja muun hömpän mukaa. Jo ensimmäisillä luokilla voitaisiin yksinkertaisilla kokeilla testata hypoteeseja ja harjoitella tiedon kumomista ja varmentamista.

Käyttäjän teemulahtinen kuva
Teemu Lahtinen

Tieteellisen metodin ymmärtäminen on ehkä vähän liikaa perusasteelle, mutta tervettä kriittisyyttä olisi kyllä hyvä opettaa. Erillistä oppinainetta siitä ei saa, mutta lähestulkoon jokaisessa aineessa on varmasti "tilaisuuksia" suorittaa kokeita ja rohkaista falsifiointiin.

Opettaja: "Ette pääse välitunnille, koska ulkona sataa"
(kriittinen) Oppilas: "Mutta ulkona paistaa aurinko eikä sada lainkaan!"
Opettaja: "No nin paistaakin. Koska osoititte minun olevan väärässä, pääsette välitunnille hieman aiemmin." ;)

Johannes Nieminen (nimimerkki)

Yksi merkittävä asia. Jo peruskoulussa pitää opettaa nuoret ymmärtämään, ettei äkkirikastuminen ole mahdollista kuin erittäin harvinaisissa tapauksissa.

Yhdessä viimeaikojen suurimmista kotimaisista huijauksista vedottiin vahvasti nuoriin. Kyseessä on WIncapita. Siinä taattiin jättimäinen voitto, joka ei käytännössä ollut mitenkään mahdollista muuta kuin huijaamalla lisää varoja uusilta ja taas uusilta ihmisiltä. Myös meidän talouteemme soitettiin ja kutsuttiin osallistumaan "tiedotustilaisuuteen". Nokkani haistoi heti palaneen käryä.

Wincapitaan eivät uskoneet vain nuoret. Se kertoo siitä, ettei yksinkertaiset talouden lainalaisuudet ole tiedossa. Tilanne on huolestuttava ja se vaatii toimenpiteitä. Talouskasvatuksen lisääminen peruskoulujen opetussuunnitelmiin on perusteltua. Se kuitenkin pitää lisätä myös lukioon ja ammattikouluihin.

PK (nimimerkki)

Tieteellästä metodia ei tarvitsekkaan heti ymmärtää täydellisesti, mutta juuri käytännön esimerkkien kautta voidaan tutustuttaa. Esim. Biogian tunnilla: Oppilaat voisivat laatia hypoteesin siitä, miten koulun ympäristössä ja luonnossa esiintyvät eläimet eroavat toisistaan, käydä luonnossa kirjaamassa havaintoja, verrata oppilaiden muisiinpanoja, keskustella mitkä tekijät mahdollisesti vaikuttivat havantoihin ja miten kerätty data sopii alkuperäiseen hypoteesiin.

50 min kohdalla muutam hyvä esimerkki, miten esim. tilastollista harhaa voidaan käytännön esimerkillä opettaa lapsille.
http://video.google.com/videoplay?docid=2792605076...

Kun puhutaan aurinkokunnan rakenteesta, siinä samalla olisi hyvä selittää, mien tieto aiheesta on kertynyt ja vahvistettu ja mitkä teoriat kumottu, parasta tietenkin olisi jos lapset saadaan itse katsomaan kaukoputkella kuun kraatereita. Hyvät opettajat näin tietenkin jo nyt tekevät mahdollisuuksien mukaan.

Itse teoriakin voidaan selittää yksinkertaisesti, ja aiempiin käytännön esimerkkeihin vertaamalla.
http://www.youtube.com/watch?v=zcavPAFiG14

Vastaavasti taloustietoa voitaisiin opettaa havainnollisilla esimerkeillä vaikka käymällä luokassa huutokauppaa "raaka-aineilla", ottamallla lainaa eri koroilla, yms.

Joonas (nimimerkki)

Uskontoa tulisi vähentää peruskouluista?

Mikä mahtoi aikoinaan saada koko koulutusjärjestelmän mahdolliseksi? Kirkko. En puhu nyt kirkon puolesta tai kirkkoa vastaan, mutta ensin sensuroitiin suvivirsi ja nyt vähennettäisiin uskontoa? Miksei lisättäisi tunteja opetussuunnitelmaan tai muulla tavoin informoitaisi pikavippien ja muiden vastaavien riskien haitoista, kuten kasvatukselliseen koulutukseen kuuluu.

Tämä kaikki on ainakin minun kouluaikanani ollut selvää. Koulutukseen liittyi kasvatusta ja siihen taas tämä Teidän mainitsemanne talouskasvatus. Mistä johtuu se, että ollessani peruskoulussa, erästä ystävääni potkaistiin polvella päähän niin, että hänen hampaansa katkesivat? Olisiko talouskasvatus auttanut? Luultavasti ei, mutta etiikan, maalaisjärjen ja erityispedagogiikan voisi mielestäni asettaa samaksi aineeksi. Ja tärkeämmäksi.

Suomi on sivistynyt kristinuskon kautta. Uskonto on valinnaista, toinen valinta on elämänkatsomus. Uskonnossa käydään läpi tärkeää etiikkaa (jokaisen ihmisen omatunto voi herätä. Ehkä.) Peruskouluissa on valinnaisia aineita, ja mikäli sinne ahdettaisiin haluamasi aine, sen tulisi olla valinnainen.

Kouluista alkaa muutenkin ropsahdella pois ne auktoriteetit, jotka opettavat etiikkaa ja elämää, mutta tuo talouskasvatuksesi naurattavat jo ajatuksena, jonka varmasti keksit provosoidaksesi tiettyä väestöä, mutta saada muutaman äänen lisää sellaisilta, jotka ovat kanssasi samaa mieltä.

Kuten opettajani, teologian tri. sanoi: "Vuosisadat on riidelty siitä mikä oppiaine tulisi korvata milläkin ja tämä olisi parempi kuin tuo..."

Oikeastaan siis toteutatte samaa kuin moni muu aiemmin ja ilmeisesti Te uskotte omaan ideaanne. Nuoret tietävät pikavipeistä enemmän kuin uskonnosta ja Te olisitte valmis vähentämään sen opetusta? Televisio opettaa pikavipeistä ja eikös niiden opettaminen kuulu myös vanhemmille, ellette sitten ehdota, että tämä sama talouskasvatus tulisi mukaan myös työväenopistoihin aikuisille ja eläkeläisille, jotka saattavat joutua "vippiuhreiksi" yhtä suurella todennäköisyydellä.

Ongelmien juuret ovat huomattavasti syvemmällä kuin talouskasvatuksessa. On varmasti suurempiakin ongelmia jo peruskoulusta lähtien nykypäivänä kuin mainitsemasi pikavipit. Kehotankin lukemaan enemmän nuorten rikoksista, joita tehdään vallan muista syistä kuin vipin maksuun.

Nikolas (nimimerkki)

Nuoret tietävät pikavipeistä, koska heille niitä tehokkaasti markkinoidaan. Mutta kuinka monilla nuorilla on riittävästi viisautta suhtautuakseen pikavippeihin asian edellyttämällä varovaisuudella? Ehkäpä siihen voisi jonkinlainen talouskasvatus auttaa. Talouskasvatus voisi auttaa nuoria ymmärtämään myös kansantalouden asioita. Paljonko Joonaksen päähänpotkitun kaverin olo parani hänen saamastaan uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetuksesta?

Joonas (nimimerkki)

Jos uskonnonopetus olisi yhtä voimallista kuin muukin kasvatuksellinen opetus niin ei olisi tarvetta talouskasvatukselle erikseen.

Päähänpotkija muuten sattui olemaan jonkinlainen ongelmanuori, mutta aivan jokin muu aine ja erityispedagokiikan taidot opettajalla auttaisivat nuorta.

Uskontotunneilla herätetään ihmisen omaatuntoa (ainakin ennen) ja niin ollen mikäli omatunto on riittävän herkkä, ei moisia päähänpotkimisia tulisi. Uskonnonopetus ylä-asteella oli jo siihen aikaan aika heikkoa kuten moni muukin, että päähänpotkija olisi voinut silti kyetä tekemäänsä tekoon. En tiedä missä hän kävi ala-asteen, jossa kuitenkin se perusmoraali istutetaan jos nyt ei lasketa vanhempien vastuuta asiaan ollenkaan.

Markku Stenholm (nimimerkki)

"Yhdessä viimeaikojen suurimmista kotimaisista huijauksista vedottiin vahvasti nuoriin. Kyseessä on WIncapita. Siinä taattiin jättimäinen voitto, joka ei käytännössä ollut mitenkään mahdollista muuta kuin huijaamalla lisää varoja uusilta ja taas uusilta ihmisiltä."

Nämä voisi käydä aivan matematiikan tunneilla. Kaikki verkostot, joissa tuotto perustuu uusien jäsenten hankintaan ovat tuomittuja epäonnistumaan. Se on aika helppo laskutoimitus.

Periaatteessa Teemun kanssa samaa mieltä ideasta, mutta toisaalta en suoralta kädeltä näkisi, että uskonto olisi se paras aine vähennettäväksi. Nikolaksen yllä mainitsemat pikavipit voisi nimittäin taas erittäin vahvasti tuomita uskonnon tunneilla ;). Toisaalta on vaikea päättää mikä aine olisi ellei toisen kotimaisen pakollista lukemista lasketa. Ja sitähän ei ilmeisesti lasketa, koska sen lopettaminen olisi selkeästi järkevää.

Taito- ja taideaineitakin pitäisi lisätä. Ehkä paras kokonaisratkaisu olisi, että opetusohjelmat olisivat joustavia oppilaiden kykyjen ja taitojen mukaan.

Lehto Seppo aluepalauttaja, historioitsija (nimimerkki)

Talous- ja uskonto-oppien sijaan ajattelen että olisi suosittava jokapäiväisessä opetuksessa järjen käytön suosintaa, sekä kyseenalaistamista oli oppiaine mikä tahansa

Opit sinällään ovat vain oppeja ja toimivat monasti vain tietyissä yhtälöissä.

Kun tulee muutos, niin siinä moni oppinut putoaa polvilleen, kun ei voinutkaan enää nojata ns. oppeihin (esim. neuvosto-opit ja Väyrynen, sekä Martti Siiralan lanseeraama "Suomen tauti" mikä jäi valitettavasti riesaksemme)

Seppo Lehto
Periaate: Järjellä ja sitten vasta tunteella. Sitoutumaton omalta listalta Tampere

juhopaavola (nimimerkki)

Lahtinen on aivan oikeassa vaatiessaan talouskasvatusta kouluihin, ja siinä samalla voitaisiin varmaan kertoa myös muista elämän reaaliteeteista kuten työnteosta jne. Kouluissammehan on nyt laman, siis sen edellisen huutavan työvoimapulan, seurauksena 1. suurempi sukupolvi niitä joiden vanhemmat ovat eläneet koko nuoren lapsuuden ajan tulonsiirroilla sekä vielä paljon tätäkin suurempi joukko keskiluokkaan kuuluvien perheiden lapsia joille on myös jäänyt hyvin epäselväksi työn ja toimeentulon välinen yhteys. Tämä ei tietenkään ole mikään ihme koska se on jäänyt epäselväksi nuoren vanhemmillekin, siellä pierunpidätysviraston kulmahuoneessa kun tupaa elämästä hieman vieraantumaan..

Käyttäjän teemulahtinen kuva
Teemu Lahtinen

Työelämätietoushan on nykyään perusopetuksessa mukana harjoittelujaksoin, mutta tuossa erillisessa taloustiedon aineessa on myös työ- ja elinkeinoasioita, kuten kirjoitin. Muun muassa tulonsiirtojen mekaniikan selventäminen oli mielessäni kun kirjoitin kansantaloudesta ja talouspolitiikasta.

Joonaksen kanssa meillä on nähdäkseni aito erimielisyys uskonto-asiasta ja en näe mielekkääksi lähteä väittelemään siitä. Uskonnolla ei ole pitkään aikaan ollut etiikan ja moraalin monopolia ja sikäli kun muistan, ei asiaa edes sivuttu yläasteen uskonnonopetuksessa. Meillä käsiteltiin vain maailman muista uskontoja. Niistä on hyvä tietää, mutta nekin pitäisi käsitellä maantiedon yhteydessä.

Hottentotti (nimimerkki)

Minusta olisi oleellisempaa pohtia mistä saataisiin lisää varoja kouluavustajien palkkaamiseen ja miten miehet saataisiin houkuteltua alalle.

Talousopetus on lillukanvarsia, kun useimmilla alkaa alkeelliset käytöstavat ja moraali olla hakusessa, päihteidenkäytöstä ja väkivaltaisesta nuorisokulttuurista nyt puhumattakaan.

Hellu (nimimerkki)

Wincapita ei ole luvannut ikinä mitään tuottoa. Jotkut urvelot jäseneksi päässeet ovat ehkä lupailleet ja se lupaus on vielä kertautunut mediassa. Krp ei ole tutkinut rahaliikennettä koko WinClub/Wincapita historian ajalta.

Totuus selviää aikanaan.

Toimituksen poiminnat

Sivut